torstai 24. maaliskuuta 2016

Paluu juurille: Kun seikkailu alkoi

Kevät on ollut jännittävää aikaa, mielessä on vilahdellut takaumia oman seikkailun alkumetreiltä. Itselläni on vahva tausta ja juuret Suomen Nuoriso-Opistossa, Paukkulassa. Siellä törmäsin ensimmäistä kertaa seikkailukasvatukseen ja kohdallani peli oli selvä, sitä polkua kuljen edelleen.

Tänä keväänä on ollut mahdollisuus olla mukana Salpauksen nuoriso- ja vapaa-ajanopiskelijoiden kanssa puuhaamassa seikkailuleiriä nuorille yhteistyössä Seikkailukeskus Saksalan ja Heinolan kaupungin nuorisopalveluiden kanssa. Kun opiskelijat ottivat yhteyttä projektin tiimoilta, ei tarvinnut pitkään miettiä ollakko mukana vai ei. Palaaminen "juurille" ja seikkailukasvatuksellisen leirin toteuttaminen on oivallinen mahdollisuus reflektoida omaa kasvua, kehitystä ja arvoja, joka myöskin antaa paljon energiaa ja eteenpäin vieviä ajatuksia oman työn kehittämiseen.

Ehkä hienointa on saada olla energisten ja luovien ihmisten kanssa yhteistyössä, kehittäen täysin uutta konseptia, tuoreilla ja "laatikon ulkopuolisilla" ajatuksilla varustettujen tulevaisuuden ammattilaisten kanssa.

Lapset ja nuoret ovat yhteiskuntamme tulevaisuus, heidän eteen tehtävä työ on aina kannattavaa. Seikkailullisen leirin kautta voimme tarjota leiriläisille sosiaalisen oppimisen mahdollisuuksia, tarjota onnistumisen työkaluja ja antaa mahdollisuus harjoitella myös pettymyksiä ja niiden rakentavaa käsittelyä, unohtamatta luontosuhteen kehittymistä ja ympäristö- ja yhteiskuntatietoisuuden laajenemista yksilötasolla.

Oma kasvaminen ohjaajana ja ihmisenä alkoi juurikin näistä elementeistä -90 luvun loppumetreillä ja se kasvaminen toivottavasti jatkuu edelleen. Paluu alkuun auttaa myös muistamaan miksi alun alkaen valitsin tämän polun. Se tuntuu hyvältä. Haluan edelleen jatkaa samalla jotoksella.


"You shall take pleasure in the time while you are seeking, even though you obtain not immediately that which you seek, for the purpose of a journey is not only to arrive at the goal but also to find enjoyment by the way."

Henry van Dykes

bloggasi jonne


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti