tiistai 1. huhtikuuta 2014

Retkeilyn ja ulkoilma-aktiviteettien etiikka?

Oman pienen pääni sisällä olen jotenkuten jäsentänyt mikä on oikein ja väärin, mutta homma ei lopu tähän. Eettisten kysymyksien äärellä olen myös työssäni (joka päivä), joten ajattelin kirjoittaa asiasta myös tänne. Onhan meille nämä koodit tuttuja?

Ensimmäisenä asiana tulee mieleen jokamiehen oikeudet ja siihen liittyvät vapaudet ja velvollisuudet. Tämä on suurimmalle osalle tuttua, mutta ohessa muistutus meille kaikille:

Itsessäni närkästystä on herättänyt luonnossa kohtaamani lieveilmiöt:
  • Roskaaminen ja veden saastuttaminen mm.  tiskiaineella ja ruuanjätteillä
  • Luonnon käyttäminen WCnä (ilman että peittää jätöksiään)
  • Meluaminen
  • Leiripaikkojen ja laavujen / tupien vandalisointi
  • Leiripaikkojen, laavujen, tupien, koskien ja kallioiden jne. "valtaamien"
  • Kiipeilykallioiden / reittien, laavujen, tupien ja keittokatosten jne. "varaaminen"
  • Leiripaikkojen ja laavujen / tupien yleinen siisteys
Luontomatkailun, luontoliikunnan ja retkeilyn lisätessä suosiotaan, on perusteltua pohtia näitäkin kysymyksiä. Mielipiteet ja kommentit ovat omiani, mutta toteutamme myös Dynactin toiminnassa samaa näkökulmaa.

Kaikessa: minkä jaksat kantaa luontoon, jaksat sen myös kantaa sieltä pois (+vähän extraa)!



Retkeily
Mielstäni retkeilyn perusasioihin kuuluu toisten retkeilijöiden huomioiminen ja ympäristön (luonnon) kunnioittaminen.
Astioita tiskatessa ja ruuanjätteiden hävittämisessä pitäisi osata noudattaa leiripaikalla olevia ohjeita tai omaa maalaisjärkeä. Siis: ruuanjätteet / tiskiaine eivät kuulu vesistöihin, vaan oikea paikka niille on peitettynä (maahan kaivettuna) sisämaassa tai WC- / kompostiastiassa. Luonnollisesti tämä pätee myös ulosteisiin ja WC-papereihin. 

Laavujen, tupien ja tulipaikkojen siisteydestä / puuhuollosta huolehtiminen pitäisi olla itsestäänselvä asia. Jos retkeilijöitä saapuu oman ryhmän jälkeen, heillä pitäisi olla ensisijainen oikeus laavujen / tupien käyttöön. Kaupallisten ryhmien ei pitäisi kuormittaa omalla toiminnallaan ko. palveluita, vaan varautua jo etukäteen siihen, että ryhmä majoittuu varaustupiin- ja laavuihin tukeutuen tai sitten palveluntuottajan tarjoamiin majoitteisiin (teltat jne). Seuraavassa linkissä asiasta tarkemmin: http://areena.yle.fi/tv/2216558

Kiipeily
Itse toteutan omassa toiminnassani sitä, että jos olen yläköysikiipeilemässä ja paikalle saapuu muita kiipeilijöitä jotka haluaisivat esim. liidata saman reitin johon olemme virittäneet yläköyden, niin poistamme oman köyden ja annamme tilaa liidaajille. Jos taas kallion päällä huomaamme yläköysiankkuria rakentaessamme, että reitille on lähtemässä liidaaja tai reittiä liidaa joku, odotamme että reitti on vapaa ja sitten vasta laitamme oman köyden sille.



Ryhmätoiminnassa sama asia, ryhmä väistää yksittäistä kiipeilyseuruetta eikä aiheuta häiriötä heille. Ryhmä ei myöskään saisi varata omilla köysillään- ja toiminnallaan kaikkia reittejä, vaan toiminnasta vastaavan ohjaajan pitäisi olla tilanneherkkä ja huomioida muut kiipeilyseurueet.

Itse toteutamme periaatetta siten, että olemme rakentaneet ja putsanneet oman kallion ryhmätoimintaa silmälläpitäen. Tämä on toteutettu yhteisymmärryksessä ja yhteistyössä maanomistajan kanssa. Kalliolle on luotu selkeä varausjärjestelmä ja säännöt. Toiminnasta pitää olla aina nimettynä vastuuhenkilö ja ongelmatilanteissa asiaa selvitetään sitä kautta. Tällä olemme varmistaneet, että emme kuormita ns. avoimia kallioita omalla kaupallisella toiminnalla, emmekä myöskään aiheuta parkkipaikkojen ja leiripaikkojen ruuhkautumista. Lopuksi toiminnasta vastaava katsoo, että kallio jää asianmukaiseen ja siistiin kuntoon.

Melonta
Melontaan pätee mielestäni samat moraaliset ohjeet kuten muuhunkin retkeilyyn. Toimintaa ohjaa jokamiehen oikeudet ja velvollisuudet. Lisaksi haluaisin muistuttaa, että hyviin tapoihin kuuluu kunnioittaa mökkiläisiä ja muita rannallaolijoita. Etäisyys mökin laiturista tms. pitäisi olla vähintään se 50m (mielummin enemmän jos mahdollista). Jokiretkeilyssä tämä ei aina ole mahdollista, mutta hyvät ja kohteliaat käytöstavat auttavat paljon tulevaisuutta ajatellen.




Koskessa on omat ominaispiirteensä. Vesillä noudatetaan vesiliikennesääntöjä, myös koskessa. Ohessa kuva jossa tärkeimmät melalla ilmaistavat signaalit muille samoilla vesillä liikkujille.



Koskea ei pitäisi lähteä laskemaan, ennenkuin ollaan varmistuttu, että se on melojista / kalastajista vapaa.

Itselläni koskiveneen ja toisella kertaa kumilautan (raft) kanssa koetut läheltäpititilanteet mielessä, haluaisin muistuttaa niiden pienenpien ja hitaampien huomioimisesta, vaikkakin elinkeino perustuisi esim. koskimatkailuun.

Tässä pieni ja kapea-alainen pintaraapaisu aiheeseen, olkaa samaa mieltä, eri mieltä, kyseenalaistakaa, kommentoikaa ja ottakaa kantaa! (Tämä on sen verran tärkeä ja ajankohtainen aihe mielestäni)

bloggasi jonne