Elämää vedessä

Ei ole pitkäkään aika kun vedet olivat viellä jääkannen alla. Nyt asiat ovat muuttuneet ja parasta aikaa on menossa aivan mahtava melontakausi. Meidän seikkailut vettenpäällä ovat myös hyvässä vauhdissa, alla muutamia otteita ja hyviä fiiliksiä sekä joelta että järveltä!

Päivä 1

Sunnuntai 19.5.2013, Teuronjoki

Lähdettiin aivan treenimielessä melomaan Teuronjokea oppilaiden kanssa. Sääennuste lupasi huonoa: sadetta, ukkosta ja koleaa... no mikään näistä ei käynyt toteen, vaan oli aivan ihanteellinen keli ja vesi oli edelleen korkealla. Mukana oli usean tasoista melojaa, osa oli ensimmäistä kertaa melomassa joella, yksi meistä opetti ensimmäistä kertaa virtaavassa vedessä melontaa ja koskimelontatekniikoita ja itselläni oli tavoitteena kokeilla jotain uutta.

Varustauduimme Meloja Ry:n tukikohdassa asian mukaisella varustuksella:

• Koskiretkikajakit
• Kelluntaliivit
• Heittoliinat
• Kypärät
• Koskimelat
• Neopreeniaukkopeitteet

Lisäksi kajakkien uumeniin laitettiin vaihtovaatteet, evästä ja ensiapuvälineet jne. Hämeenkosken keskustassa siirryimme lähtöpaikalle, komean padon luokse jonka ylitse kulkee silta (joka oli käyttökiellossa, veden voimaa kannattaa kunnioittaa...). 

Varsinaisen melonnan aloitimme muutamalla laskuharjoituksella, pato on laskettavissa molemminpuolin "patoarkkua".

Seuraavana oli vuorossa opetustuokio virtaavassa vedessä melonnasta, jota tuettiin käytännön harjoittelulla. Kaikki tiimin jäsenet olivat motivoituneita ja ei aikaakaan kun päästiin oikeasti matkaan. Reissu päättyi Kärkölään, Myllykylän Myllykoskelle. Ilolla sai seurata ryhmän taitojen karttuvan koko matkan ajan, jokaisella omalla tavallaan, se palkitsee ja antaa virtaa melomiseen . Lopuksi oli myös itsellä aika harjoitella laskutaitoja hieman lisää...

Tämänkin reissun jälkeen voidaan todeta, että freestyle kajakki ei sovellu 15 km jokiretkelle!

Päivä 2
Maanantai 20.5.2013, Päijänne, ohjaajakoulutus

Sauraavaksi otimme oppilaiden ja kollegani Hannan kanssa suunnan Padasjoelle. Tarkoituksena lähteä koulutusmelonnalle Päijänteen Kansallispuistoon 2 päivän ja yön retkelle.
Reissu alkoi hieman harmaissa ja koleissa merkeissä, tuultakin oli hieman. Oppilailla oli kuitenkin valoisa ja motivoitunut asenne reissua kohtaan. Tulevat melontaohjaajat ottivatkin homman haltuun ja kouluttivat perustekniikoita kokemattomammille luokkatovereilleen.

Edistyneempää pelastustekniikkaa

Oppilaat siis kouluttivat tärkeitä taitoja toisilleen ja kouluttajien tehtäväksi jäi vai ylpeänä katsella vierestä ja yrittää pakata oma kajakki asianmukaisesti.

...ja näin uimari on jälleen onnellisesti kajakissa...

Onnistuneiden "kuivan maan harjoitusten" jälkeen olikin aika siirtyä vesille ja ottaa suunta kohti Kelvennettä, Iso Lammassaaren kautta. Alkumatka taitettiin kohtalaisessa tuulessa, mutta sopivilla tauoilla ja opetustuokioilla melonta ei muodostunut kenellekkään liian rankaksi.

Aiheena lautan tekeminen ja tauon pitäminen vesillä

Lounastauon jälkeen tuuli tyyntyi kokonaan ja aurinko rupesi paistamaan lämpimästi. Ryhmän onnistuneen suunnistamisen ja sopivan matkavauhdin saattelemana koko porukka oli saapunut onnistuneesti Kelventeelle. Ohjaajakokelaat kävivät viellä illan hämärtyessä melomassa reippaan lenkin muiden lepäillessä ja leiritouhuja puuhastellessa.

Kelvenne, Päijänteen Kansallispuisto

Päivä 3

Tiistai 21.5.2013, Päijänne,ohjaajakoulutus

Aamulla jakauduimme kahteen ryhmään ja suuntasimme jälleen vesille. Toinen ryhmä suuntasi takaisin Padasjoelle Hannan johdolla ja ohjaajaporukka suuntasi kohti Asikkalaa tarkoituksena harjoitella avoimien vesialueiden melontatekniikoita. Tuuli oli aamun mittaan yltynyt selkävesillä, joten suunistamiseen, ryhmässä melomiseen sekä väylien ylityksiin oli oivalliset olosuhteet. Melonta sujui joutuisasti ja omalle osalle jäi pelkästään matkasta sekä auringosta nauttiminen.

Selän ylitys

Hinttolanselän ylityksen jälkeen oli aika tankata eväitä ja suunnata Asikkalanselän puolelle.   Pulkkilanharjun itäpuolella matka jatkui reippaassa sivutuulessa kohti koulua ja maalia.

Aallokkoa Asikkalanselällä

Idästä nousseiden vaahtopäiden huuhdellessa kajakin kantta, matkan viimeinen osuus taittui joutuisasti. Koko reissun saldona ryhmällä melottuna 41 km ja lukuisia onnistuneita opetustehtäviä, suunnistusta sekä retken johtamista. Aikamoisia melojia!

blokkasi jonne